Edessä kestävä tulevaisuus - ympäristöstä huolehtiminen on arvolupaus

Kaustisen seutukunta on elinvoimaohjelmassaan 2022–2026 antanut kestävän kehityksen ja ympäristöstä huolehtimisen arvolupauksen, ja lupauksista myös pidetään kiinni. Alueen kunnat ovat pieniä, mutta edellytykset ilmastotavoitteiden edistämiseksi ovat huomattavat. Seutukunta on sitoutunut viemään aluettaan kohti hiilineutraaliutta, ja Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kuntien ilmastosuunnitelmat ovat valmistumassa ensi keväänä. Ympäristöministeriö on myöntänyt lokakuussa 2023 toistaiseksi viimeisen avustuksensa kuntien ilmastosuunnitelmien valmisteluun Kaustisen seutukunnalle.

Pieni kunta tai pieni ihminen - miksi edes yrittää?

Muut valtiot, teollisuus, maatalous, yksityiskoneilla kulkevat raharikkaat – mitä yksi ihminen voi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehdä, kun kaikki muut saastuttavat? Mitä pieni kunta voi ilmastonmuutokselle, kun talous on tiukilla, ja kehitettävää riittäisi muuallakin? Ilmastotyössä on paljon kyse myös arvovalinnoista: oleellista ei ole se, onko teko pieni vai suuri – tärkeintä on, että jokainen tekee sen, minkä pystyy.

Kaikkien ei ole pakko lopettaa lihansyöntiä, maaseudun asukkaan ei välttämättä ole mahdollista luopua yksityisautoilusta, eikä ehkä juuri nyt ole varaa energiaremonttiin. Kuitenkin samaan aikaan voidaan kiinnittää huomiota hävikin määrään ja suosia paikallista ruokaa, ottaa työkaveri kyytiin yhteisellä reissulla ja sammuttaa valot huoneesta poistuessa. Jokainen tekee ilmastotyötä oman elämäntapansa ja elinympäristönsä puitteissa, ja sama pätee myös kuntatasolla.

-Pieni kunta ei ehkä voi tehdä suuria investointeja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, mutta huomioimalla toiminnan ilmastovaikutukset läpileikkaavasti ja ruokkimalla ilmastopositiivista ilmapiiriä voidaan ilmastotekoja tehdä pienin askelin ja tasapainossa asukkaiden, alueellisten erityispiirteiden ja muiden toiminnan tasojen kanssa, pohtii kuntien ilmastosuunnitelmat–hankkeen projektipäällikkö Emilia Uimaniemi.

Kaustisen seudun elinvoimaohjelman digitalisaation sekä bio- ja kiertotalouden kehittämisteemat tukevat ilmastosuunnitelmatyötä. Seutukunnalla on useita uusiutuvan ja päästöttömän energian hankkeita eri toteutusvaiheissa, joten ilmastosuunnitelmien valmistelu kulkee luontevasti myös seutukunnan muiden hankkeiden rinnalla yhdistäen kuntien omat ilmastotavoitteet laajempaan, yhteiskunnalliseen muutostilanteeseen ja sen vaikutusten seurantaan.

Yhteistyönä luodaan laadukkaat kuntakohtaiset suunnitelmat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma sisältää muun muassa tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä niiden edellyttämät toimet. Nyt valmisteltavat ilmastosuunnitelmat hyväksytään kunnanvaltuustoissa vielä valtuustokauden 2021–2025 aikana.

Maatalous – este, hidaste vai mahdollisuus?

Maatalousvaltainen elinkeinorakenne tuo omat haasteensa kuntien hiilineutraaliuden tavoitteluun – maaseutu vastaa ruoantuotannosta paljon omaa aluettaan laajemmin, mutta maatalouden päästöt jäävät monessa laskentatavassa tuottaja-alueen vastuulle. Kotimainen ruoantuotanto ja maatalous ovat omavaraisuuden ja alueellisen elinvoimaisuuden avaintekijöitä, joten vaikuttamismahdollisuudet maatalouden päästöihin ovat kunnissa rajalliset. Usein julkisessa keskustelussa unohdetaan kuitenkin maaseudun valtava potentiaali ilmastoratkaisujen kehittämisessä, esimerkiksi kiertotalouden, hiilensidonnan ja uusiutuvan energian tuotannon saralla.

Huomioitavaa on myös, että siellä missä päästöjä on paljon, on myös mahdollisuus tehdä merkittäviä tekoja päästöjen vähentämiseksi. Uimaniemi kertoo, että jo maatalouspolitiikka ohjaa maataloustuottajia jatkuvasti ilmastoystävällisempään toimintaan, ja syyttävien sormien sijaan maataloustuottajat ansaitsisivatkin useammin kiitoksen tekemästään ilmastotyöstä.

-Maatalousvaltaiset kunnat voivat edistää ilmastotyötä ja kestävää maataloutta pyrkimällä valjastamaan nämä alueelliset vahvuudet ja tekemällä näkyväksi maaseudun mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Kohti kestävää tulevaisuutta biohiilen avulla Keski-Pohjanmaalla

Alkuvuonna 2024 saavutettu poliittinen sopu EU:n hiilienpoistojen sertifiointikehyksen asetuksesta antaa tukea myös kotimaan hiilimarkkinoihin liittyvien toimien edistämiselle. Sertifiointikehykseen kuuluu olennaisena osana hiilen pysyvä poisto ilmakehästä (teknologiset nielut). Pysyvien hiilenpoistojen kategoriassa myös biohiili voidaan laskea pysyväksi poistoksi. Kun biomassa muunnetaan pyrolyysiprosessissa biohiileksi, noin puolet biomassan sisältämästä hiilestä varastoituu pitkäaikaisesti biohiileen, eikä kaasuunnu ilmakehään hiilidioksidina. Biohiilelle löytyy useita kymmeniä eri käyttökohteita.

Biohiilen tuottamisen ensimmäinen vaihe on biohiilen raaka-aineen hankinta. Biohiilen liiketoiminnan näkökulmasta potentiaalisin raaka-aine on metsäbiomassa. Kaustisen seutukunnan alueelta löytyy melko paljon harvennusta kaipaavia nuoria kasvatusmetsiä, joiden harvennushakkuista kertyvä rankapuu soveltuu hyvin biohiilen raaka-aineeksi. Maaliskuussa -24 HIILEKAS-hanke toteutti innovatiivisen puunkorjuutyönäytöksen Vetelissä.

Harvennushakkuun tuloksena kertyi kokopuurankaa n. 65 m 3 hehtaarilta. Tällainen määrä pyrolysoimalla saadaan tuotettua n. 10 tn biohiiltä, mikä vastaa hiilidioksidin talteenotossa n. 30–40 tn hiilidioksidin kompensaatiota. Tämä vastaa keskimäärin 3–4 henkilön vuosipäästöä.

Biohiilen raaka-aineeksi soveltuvat kaikki Suomessa kasvavat puulajit. Lopullinen käyttötarkoitus ratkaisee, mitä puulajia milloinkin käytetään. Raaka-aineen toimituksen jälkeen se on kuivatettava ja murskattava sopivaan palakokoon pyrolysoinnin onnistumiseksi. Pyrolysoinnin kestoaika on raaka-aineen mukaan 4–6 tuntia. Pyrolysoinnin lopputuloksena syntyy päätuotteena biohiiltä sekä sivutuotteina tervansekaisia pyrolyysinesteitä ja lämpöenergiaa.

Kannattava liiketoiminta edellyttää kaikkien prosessissa syntyvien tuotteiden hyödyntämistä, kertoo HIILEKAS-hankkeen projektipäällikkö Reijo Virtanen. Jokaiselle tuotteelle löytyy käyttötarkoituksia, ja näiden eri käyttötarkoitusten mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia selvitetään. Liiketoiminnan käynnistämiseksi tarvittavien kannattavuus – ja investointilaskelmien tueksi tehdään lisäksi biohiilen tuotantoon sekä biohiilen ja tisleiden markkina-analyysiin liittyen kolme YAMK:n opinnäytetyötä.

HIILEKAS-hanke järjestää vuoden 2025 alkupuolella yleisötilaisuuden, jossa käydään käytännön tasolla läpi erilaisia pyrolysoinnin tuottamien tuotteiden liiketoimintamahdollisuuksia. Tähän tilaisuuteen toivotaan mukaan mahdollisimman paljon biohiilen ja tisleiden liiketoiminnasta kiinnostuneita. Tarkempaa tietoa tapahtumasta voi lukea Kaustisen seutukunnan nettisivuilta ja paikallislehdistä.

Energiavarastot ratkaisevat uusiutuvan energian tuotannon heilahtelun haasteet

Kun tätä kirjoitetaan, puolet Suomessa tuotetusta sähköstä tulee tuulivoimasta. Jos lakkaa tuulemasta, meneekö joka toinen jääkaappi pois päältä? Ei mene, mutta sähköntuotannon keinot vaihtuvat salamannopeasti. Juuri nyt tuotamme vähän ylimääräistä sähköä ja se menee vientiin – suurimmalta osin Viron suuntaan. Hetken kuluttua saatamme tuoda sähköä Ruotsista, jos oma tuotanto ei riitä.

Suomessa on vireillä 14-kertainen määrä tuulivoiman tuotantohankkeita verrattuna tämänhetkiseen kulutukseen. Vaikka osa hankkeista ei toteudu, saattaa pohdituttaa, mitä me teemme kaikella tuolla sähköllä? Ja, mitä iloa siitä on, jos sitä ei voi yhtään ennakoida?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen: Muutamme teollista tuotantoa toimimaan puhtaalla sähköllä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Vastaus toiseen kysymykseen: Varastoimme sen sähkön, jotta tuotannon heilahteluilla ei ole enää merkitystä.

Kase ESSI -hankkeessa tutkimme energian varastoinnin mahdollisuuksia Kaustisen seutukunnan alueella. Olemme tälläkin tavalla ajan hermolla ja mukana energiamurroksessa.-Tomas Luoma, Kase ESSI