Paikallisuutiset

Kannuksen uudessa opetusnavetassa panostetaan bioturvallisuuteen ja kiertotalouteen: lietekin päätyy kuivikkeeksi lehmien parsiin – Katso video!

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston eli Kpedun Kannuksen toimipaikan uuden opetusnavetan rakennustyömaa alkaa olla loppusuoralla. Kun lähes 3 000-neliöisen navetan virallisia avajaisia vietetään huhtikuun loppupuolella, eläimet ovat jo uusissa tiloissa.

– Rakennustöiden osalta urakka alkaa olla tosiaan ohi. Nyt alkavat siivoukset, ja seuraavan parin viikon aikana on tiedossa paljon myös eri laitteiden käyttöönottotestauksia, kertoo Luova kampus -hankkeen projektipäällikköMaarit Kärki.

Kyseessä ei ole pelkkä opetusnavetta, vaan moderni kotieläintuotannon oppimisympäristö, sillä hankkeen tavoitteena on vahvistaa muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä uuden teknologian myötä.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Uudessa opetusnavetassa on panostettu erityisesti muun muassa eläinten hyvinvointiin ja bioturvallisuuteen, minkä takia navettaprojektia laajennettiin heti suunnitelmien alkuvaiheessa.

– Alunperin ajatuksena oli, että uuteen navettaan siirtyvät lypsävät lehmät ja nuorkarja jäisi tien toiselle puolelle vanhaan navettaan. Eläinlääkärin kanta oli kuitenkin ehdottomasti se, että myös nuorkarja siirtyy uudelle puolelle. Muuten olisimme joutuneet toimimaan kahdessa navetassa tien molemmin puolin. Tiellä puolestaan kulkee opiskelijoita eli esimerkiksi maatilojen nuoria. Riski siihen, että mahdolliset taudit pääsisivät tällä tavoin leviämään, olisi ollut liian suuri. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tällaisia epidemioita ei pääse syntymään, toteaa luonnonvara-alan toimialapäällikköHanna-Mari Laitala.

Heti navetan sisääntulokäytävälle tulee niin sanottu tautisulku, jonka läpi tulijat eivät kulje omissa varusteissaan. Kyseisen käytävän varrella sijaitsevat muun muassa maitohuone, kahvihuone ja toimisto eli ns. "hermokeskus". Kärjen mukaan tarkoituksena on, että käytävällä kuljettaisiin kevyillä kengillä tai jopa sukkasillaan, ja saappaat laitettaisiin jalkaan vasta eläinhalliin mennessä. Lisäksi eläinlääkärille, seminologille ja huoltomiehille on oma sisäänkäyntinsä, joka toimii toisena tautisulkuna.

Kyseessä on yhden lypsyrobotin navetta, johon tulee noin 65–70 lypsävää lehmää. Määrä tuplaantuu vanhaan navettaan verrattuna. Saman verran navettaan on tulossa nuorkarjaa.

Maarit Kärjen mukaan käyttöön otetaan paljon sellaista tekniikka, mitä yhden robotin navetassa ei välttämättä tarvitsisi olla. Tällainen on esimerkiksi paikannusjärjestelmä, jonka avulla voidaan paikantaa kunkin lehmän sijainti navetassa.

– Näin mahdollistamme kuitenkin tutkimus- ja kehitystyön, joita täällä pystytään teknologian avulla tekemään. Lisäksi olemme pyrkineet muunneltavuuteen, jotta opiskelijat pystymään tutustumaan erilaisiin menetelmiin ja vaihtoehtoihin.

Tutkimus- ja kehitystyön mahdollistamiseksi navetasta on tehty myös tavallista tilavampi.

Bioturvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin lisäksi uudessa opetusnavetassa on panostettu kiertotalouteen, josta hyvänä esimerkkinä ovat lietelantajärjestelmä sekä lietelannan separaattori. Järjestelmä nostaa lietettä separaattoriin, joka poistaa lietteestä nesteen ja separoi siitä kuivajaetta kuivikkeeksi syväkuivikeparsiin.

– Meillä tulee siis olemaan käytössä separoitu kuivajae. Ja jos hyvin käy, tulemme olemaan kuivikkeen suhteen omavaraisia, toteaa Kärki.

Navetassa on poikkeuksellisesti myös kaksi älyporttia, jotka vievät rakennuksen vieressä olevaan jaloittelutarhaan sekä laitumelle. Toisesta ulos pääsevät ne lehmät, joilla on lupa ulkoiluun. Ulospääsyn voi nimittäin estää vaikkapa niiltä lehmiltä, joiden tulisi jo käydä lypsyrobotilla.

Toisesta älyportista lehmät pääsevät sisälle, ja portti lukee kunkin sisälle tulevan lehmän tiedot.

– Pihalle tulee puolestaan sääasema, ja tulevaisuudessa voimme hyödyntää esimerkiksi sekä sääaseman että älyporttien keräämää dataa. Kuinka usein lehmä on käynyt pihalla? Kuinka kauan se on ollut siellä? Minkälainen sää silloin on ollut? Milloin on niin kova helle, että lehmä hakeutuu sisälle? Eli tätä dataa voimme hyödyntää eläinten hyvinvointia ajatellen, kertoo Kärki esimerkkejä.

Automaattinen ruokintajärjestelmä huolehtii oikeanlaisten rehuseosten tekemisestä, rehun kuljettamisesta ruokintapöydälle sekä sen siirtelystä eläinten ulottuville.

– Samalla järjestelmä mittaa lehmille tarjolla olevan rehun pintaa, ja tekee tarvittaessa lisää rehua, kertoo karjamestariMilla Tuovinen.

– Tarvittaessa järjestelmän voi sulkea, jotta opiskelijat pääsevät kokeilemaan myös muita ruokintamenetelmiä, kuten traktorilla ja apevaunulla, lisää Kärki.

Hanna-Mari Laitala muistuttaa, että ammattiopisto itse ei ole tutkimusorganisaatio, mutta tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa.

– Avain on se, että me toimimme alustana, jos jokin taho haluaa tutkia tai testata jotain. Se on se idea, miksi tämä navetta on tehty. Vanhassa navetassa emme olisi enää pystyneet mitään uutta opettamaan. Haluamme kannustaa opiskelijoitammekin sellaiseen ajatteluun, että voisiko asioita tehdä toisin. Tällä investoinnilla kannamme vastuun myös alueen yrittäjien elinikäisestä kouluttautumisesta, toteaa Laitala.

– Tämä on erittäin merkittävä investointi koko alueen ja elinkeinon kannalta. Tässä nousee esille myös huoltovarmuuskysymys, lisää lehtoriJari Orjala.

Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu tulee käyttämään Kpedun uutta navettaa virtuaalisena oppimisympäristönä. Sen mahdollistavat 15 navettaan asennettavaa kameraa.

Uuden opetusnavetan hintalappu on noin kolme miljoonaa euroa. Päärahoittajana Luova Kampus 2020 -hankkeessa toimii Keski-Pohjanmaan liitto EU:n EAKR-rahoituksella. Muita rahoittajia ovat Kannuksen kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä.