Mielipiteet

Lestijärven tilasta huolestuneen Heikki Salonsaaren mielipide ”Voitko ymmärtää, jos et ole itse nähnyt?”

Metsäojituksen merkityksestä Lestijärven veden laadussa tapahtuviin muutoksiin on käyty keskustelua puolesta ja vastaan. Tai paremmin keskustelua on käyty siitä, mikä merkitys vuosia sitten tehdyillä ojituksilla on tällä hetkellä veden laatuun. Ja on käyty myös keskustelua siitä, millä toimilla muutosta voidaan hidastaa.

Alkuun on kuitenkin syytä avata otsikon sisältö. Olen tutustunut ensimmäisen kerran järveen lähemmin 1970 -luvun alkupuolella. Tuolloin järvi oli kirkasvetinen ja näkösyvyys kolmatta metriä.

Nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin järvi on ruskeavetinen ja näkösyvyys alle metrin. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että jos et ole itse konkreettisesti nähnyt tätä muutosta järvessä, et voi ymmärtää miten suuri tapahtunut muutos on. Tätä taustaa vasten keskustelua käydään eri lähtökohdista.

Luken sivuilta löytyy paljon tietoa ojitusten vaikutuksista alapuolisiin vesistöihin ja ennen kaikkea ojitusten pitkäaikaisesta vaikutuksesta https://www.luke.fi/fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman . ”Suomessa on ollut vallalla käsitys, että metsäojitus ei aiheuttaisi pitkäaikaisia muutoksia ravinteiden huuhtoumissa vesistöihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa.”

Juuri tämä tieto, ojitusten pitkäaikaisesta vaikutuksesta, on aiheuttanut eniten keskustelua ja vastustusta.

Luken sivuilla on myös toinen julkaisu https://www.luke.fi/fi/uutiset/nykyinen-metsatalouden-vesiensuojelu-ei-vahenna-vesistojen-tummumista-systeeminen-muutos-tarvitaan.

Julkaisussa todetaan, että periteinen turvemaiden metsätalous lisää vesistöjen tummumista. Kyse on veteen liuenneiden ravinteiden ja hiilen vaikutuksesta. Näitä ojituksen aiheuttamia kuormitustekijöitä voidaan vähentää pidättämällä vedet mahdollisimman pitkään suoalueilla.

Olisi toivottavaa, että tutkimustieto olisi lähtökohtana pohdittaessa toimenpiteitä järven pelastamiseksi.

Nostan vielä yhden keskusteluissa esille tulleen seikan ”Ojitusten tuoma taloudellinen hyöty”. Taloudellista hyötyä ojituksista varmasti on ollut, eihän ojituksia olisi muutoin toteutettukaan. Hyötyjinä ovat olleet metsäomistajat ja ojitusurakoitsijat. Haitoista kärsivät kuitenkin kaikki.

Lopuksi vielä karttaparit, joista selviää miten järven valuma-alueen ojitukset ovat edenneet 1960 -luvulta lähtien https://hosa.fi/Lestijarvi/index.htm

Lestijärven tilasta huolestunut

Heikki Salonsaari