maanantai 25.5.2020 | 12:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Mielen maisemia -näyttely Toholammilla on tuotteliaiden tekijöiden aikaansaannos – Ryhmästä kotiin lähtiessä ”Jää sutiminen päälle”

Kaisa Suomala
To 9.5.2019 klo 00:00 | päivitetty to 11:09

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kun KanTo kansalaisopiston kuvataidepiiri kokoontuu, ilmapiiri on avoin ja tekemistä ruokkiva. Yhdessä saatetaan keittää kahvit ja herkutellakin, mutta keskusteluista juoruilu loistaa poissaolollaan – ajankohtaisista asioista saatetaan vaihtaa ajatuksia, mutta enimmäkseen puhe pysyy taiteessa.

– Annetaan ja otetaan vinkkiä, kuvailee Kaarina Hautamäki.

– Inspiroidutaan toisen tavasta tehdä ja aiheista, Mervi Puoliväli sanoo.

Kaarina Hautamäki kokee, ettei kotona välttämättä syty samalla tavalla aloittamaan maalaamista. Hilkka Nikki korostaa toisilta tekijöiltä saadun palautteen merkitystä ja Kaarina Hautamäki on samaa mieltä. Joskus työ juuttuu paikalleen eikä etene, ja ratkaisevaa voi silloin olla, että joku toinen tulee antamaan vinkin siitä, mitä voisi seuraavaksi kokeilla.

– Sanoo vaikka, että vähän valoa tuohon, Hautamäki sanoo.

Kuvataiteen tekeminen vaatii usein enemmän aikaa kuin mitä yhdellä viikoittaisella kokoontumiskerralla ehtii käyttää. Tavallista onkin, että kun innostus on lähtenyt piirissä liikkeelle, maalausta jatkaa kotona.

– Jää sutiminen päälle! Mervi Puoliväli luonnehtii.

Hilkka Nikki sanoo, että grafiikan tekoa varten kuva kannattaa piirtää kotona, sillä vedostusvaihe on tehtävä kuvataideluokassa, jossa on siihen välineet, ja se vie aikaa.

– Muuten ei ehdi, hän sanoo.

Ryhmää vetää toista vuotta kuvataiteilija Jenna Nuorala. Hän iloitsee ryhmäläisten kehityksestä.

– Mukava nähdä, että jokaisessa on tapahtunut kehittymistä tosi paljon. On ilo nähdä, että jokaiselle on muotoutunut oma tyyli, hän sanoo.

Kokeilujakin rohjetaan tehdä. Akvarelli on ollut joillekin ryhmäläisille tuttu tekniikka, mutta toisille uusi ja vaikea. Sen ottamisessa ohjelmaan on Jenna Nuoralan ohjauksella ollut ratkaiseva rooli.

– Palettiveitsitekniikka on myös ollut sellainen, jota moni ei ole kokeillut, Jenna Nuorala sanoo.

Ryhmän toivotaan voivan jatkaa ensi vuonna. Nyt kävijämäärä on toteutumisen rajoilla. Matalan kynnyksen kurssilla mennään pitkälti osallistujien oman kiinnostuksen mukaan, eikä omia töitä ole pakko esitellä, jos ei halua.

kaisa.suomala@lestijoki-lehti.fi

Mielen maisemia – KanTo kansalaisopiston kuvataidepiirin kevätnäyttely Toholammin kunnantalolla 29.4.–26.5.2019. Mukana Kaarina Hautamäki, Dagny Hopeavuori, Arto Lahnalampi, Hilkka Nikki, Mervi Puoliväli ja Annikki Salo.

Äiti tekee taidetta omillaan ja omilleen

TOHOLAMPI

Kaisa Suomala

Koska sunnuntaina on äitienpäivä, pyysin kuvataidenäyttelyyn haastateltavaksi taiteilijoita, jotka ovat myös äitejä.

Äitiys myös näkyy heidän tuottamassaan taiteessa. Esimerkiksi Kaarina Hautamäeltä näyttelyssä on oman tyttären muotokuva. Ensin hän epäröi tuoda Caritan kuvaa julkisesti esille, koska on tehnyt sen tulevaa syntymäpäivää ajatellen, mutta tytär lupasi kuvan näyttelyyn. Tyttärenpojat, joista Hautamäki on myös maalannut muotokuvan, ovat äitinsä kuvan jo nähneet.

– Toinen heistä katsoi maalausta ja sanoi että kyllähän se äidin näköinen on. Toinen sen sijaan kysyy tarkasti, miten olen yksityiskohtia maalannut, hän kertoo.

Hilkka Nikki on maalannut muotokuvan pienestä tytöstä, joka on hänen lapsenlapsensa. Hymyilevän down-tytön kuvan mallina oli valokuva.

Mervi Puolivälin kuvataiteen tekoa lapset sanelevat hyvinkin paljon. Hän käyttää kuvataidepiirin tunnit tarkasti hyödyksi, sillä perheen pienet eivät aina pelkästään auta maalausten valmiiksi saamisessa.

Näyttelyssä oleva näyttävä kotkamaalaus on syntynyt perheen poikien toiveesta.

– Tein tyttöjen huoneeseen hevostaulun, kun he toivoivat sitä, ja pojat pyysivät että maalaisin kotkan.

Tälle äidille läheisin maalaus näyttelyssä on kuitenkin pieni maisemataulu, jonka hän teki aivan omalle itselleen.

– Olin jo päättänyt, etten maalaa tänä vuonna mitään, mutta halusin maalata taulun jossa on kuusimetsän tunnelma. Tässä sen mielestäni tavoitin.

#