Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Monet ovat viime päivinä tuskailleet, kun mustikkaa ei ole löytynyt metsistä. Jos niitä on löytynyt, ne ovat olleet pieniä rupuja ja ovat jääneet metsään. Vaikka sato näyttää jäävän vähäiseksi, silti mustikkaa löytyy paikoin kohtuullisen hyvinkin.

– Viime vuosi oli kuiva ja nyt on jatkunut sama tahti. Kyllä tämä vaikuttaa marjasatoon, Heikki Känsälä sanoo.

Varpu ja Heikki Känsälä ovat poimineet marjoja 1970-luvulta lähtien joka kesä.

– Kyllä tässä yksi rekka-autokuorma eli tuollaiset 60 000 kiloa on kerätty marjoja metsistä, Känsälät tuumaavat.

Heikki nauraakin, että tämä on siitä erikoinen harrastus, että tästä maksetaan. Luontoihmisinä marjastus sopii hyvin Toholammin Härkänevalla asuville Känsälöille.

Pääpaino marjastuksessa on tietysti puolukalla, jota Varpu ja Heikki ovat poimineet parhaina kesinä jopa yli 3 000 kiloa. Känsälät nimeävät pahimmaksi haasteeksi marjastuksessa hirvikärpäset.

– Ne tulevat elokuussa. Hirvikärpänen on sellainen, että sitä inhoaa eniten. Kun niitä vain on paljon, niin kyllä sitä tulee lähdettyä pois. Hyttyset ja paarmat eivät ole niiden rinnalla mitään, Varpu ja Heikki kertovat.

Mutta palataanpa mustikkaan.

– Tämän kesän mustikat löytyvät hieman normaalia kosteammilta paikoilta. Kuiville kankaille ei kannata mennä, Heikki ja Varpu toteavat ja osoittavat juuri metsästä haettuja mustikoita, jotka ovat ihan tavallisen kokoisia.

Linttejäkin on jonkin verran löytynyt.

– Ehkä kuitenkin nyt pitää etsiä kunnon korpihillapaikkoja, Känsälät tuumaavat.

He suuntaavat lopulta hillamatkalle Lappin, kun sen aika tuee.

– Yksi kalareissu on jo tälle kesälle takana, mutta kyllä hillastusmatkalla voi pistäytyä kalassakin.

Puolukkaa ja karpaloita tulee Känsälöiden mukaan hyvin.

– Mustikkakausi on vasta alkanut ja niitähän monet poimivat pitkällä aikavälillä. Jotkut saattavat kerätä mustikkaa vielä, kun puolukkakin on valmistunut. Kyllä siinä ehkä maku hieman haalistuu, Varpu ja Heikki tuumaavat.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) havaintojen mukaan mustikkasadosta on tulossa koko maassa korkeintaan keskinkertainen, useimmilla alueilla heikko. Puolukan satonäkymät ovat hyvät.

Mustikan kukkien määrä on ollut keskimääräistä alhaisempi neljässä havaintometsässä viidestä. Mustikan pölytys onnistui kuitenkin paremmin kuin ensimmäisten havaintojen perusteella arvioitiin, keskimäärin 60 prosenttia mustikan kukista oli heinäkuun alussa päätynyt raakileeksi.

Keski-Pohjanmaalla seurattujen havaintoalojen raakiletilanne oli kesä-heinäkuun taitteessa huono.

– Vaikka mustikan pölytys onnistuikin kohtuullisesti, kukkien vähäisen määrän takia raakojen mustikoiden määrä on ollut keskimääräistä alhaisempi kolmessa havaintometsässä neljästä. Näiden havaintojenperusteella mustikkasadosta on tulossa korkeintaan keskinkertainen, useimmilla alueilla sitä heikompi, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksen marjatiedotteessa.