perjantai 13.12.2019 | 17:24
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Ilmoitus

Sukua löytyi, mutta Purolassa oli hiljaista

Amerikkaan muuttaneen Janne Luoman jälkeläisiä Toholammilla

Jorma Rekonen Lestijoki
Ti 6.8.2019 klo 18:00 [päivitetty ke 15:35]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

TOHOLAMPI

Siitä on aikaa, kun vuonna 1881 syntynyt Janne Luoma lähti Toholammin Purolasta Kaustisella Kolan sukuun syntyneen vaimonsa kanssa Amerikkaan. Hän asettui asumaan Fitchburgiin. Siihen aikaan moni muu teki samoin. Suomenkielisistä kunnista Toholammilta muutettiin asukaslukuun verrattuna suhteellisesti eniten rapakon taakse.

Jokin aika sitten Toholammilla Janne Luoman sukuun kuuluvat saivat tietää, että heille on tulossa vieraita.

Aulis Kopsala on yksi sukuun kuuluvista. Hän pisti sanan kiertämään ja oli myös sukuun yhteydessä. Kun Luoman jälkeläisiin kuuluvat Judy Honkala, Barb Hamm, Sherri Nord ja Melodie Nord saapuivat Toholammille, heitä oli vastassa kymmenkunta sukulaista. Tätä ennen Amerikan vieraat olivat viettäneet viikonlopun Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.

Aulis Kopsala sanoo, että Janne Luoman sisaruksia olivat muun muassa Lempi Matokangas, Fiina Salo, Hilma Kopsala, Iida Kaattari ja Amanda Kopsala.

– Tämän sisarusparven jälkeläisiä on vielä Toholammilla.

Ensimmäiseksi vieraat kävivät Arvi Kopsalalla. Sen jälkeen matka suuntautui Janne Luoman synnyinsijoille Purolaan.

Rakennuksista ei enää ollut jäljellä kuin perustuksia. Puusto oli vallannut pihamaan, mutta nyt kuitenkin elettiin sykähdyttäviä hetkiä. Suvun suomalaiset juuret olivat vieraita lähellä.

Purolasta on aikoinaan siirretty rakennus Korpivainiolle, Luoman korjaamon lähelle. Sitäkin vieraat kävivät katsomassa, vaikka rakennus sinällään ei ole enää siinä kuosissa kuin se oli Purolassa. Se on kokenut monet vasaran iskut ja maalipensselin pyyhkäisyt.

Kimmo Matokangas oli puolestaan selvittänyt suvun hautapaikkoja ja hautausmaakierros sujui sen myötä jouhevasti. Vieraat tutustuivat myös Hirvikosken maaseutuhotelliin ja Häkkilän museoon.

Heikki Luoma ja Aulis Kopsala sanovat, että vieraat olivat hyvin yllättyneitä, että sukua oli näinkin paljon paikalla. Vieraista Judy Honkala osasi jonkin verran suomea, mutta muutoin kanssakäyminen tapahtui englanniksi.

Honkala on aikaisemminkin käynyt Suomessa, mutta ei Toholammilla. Matkaa oli puuhattu parisen vuotta, ja hän oli iloinen, että se nyt toteutui. Matkan järjestämisessä Suomessa oli yhteyshenkilönä Salossa asuva ja sukuun kuuluva Pekka Maunu.

Barb Hamm on innokas sukutukija. Hän sai tämän matkan aikana sukukirjaansa lukuisia uusia sivuja kuvineen.

Aulis Kopsala muistaa, että Toholammilta käytiin runsaat parikymmentä vuotta sitten Amerikan Fitchburgissa.

– Siellä oli vielä tuolloin paljon ihmisiä, jotka osasivat suomea. Nyt sukupolvien vaihduttua tilanne on muuttunut.

Kopsala muistaa, että suomalaisvieraiden kunniaksi Fitchburgissa järjestettiin iltamat, jossa hän joutui yllättäen juhlapuhujaksi. Paikalla oli noin 200 ihmistä.

--

Päivitetty 7.8. klo 13:45: korjattu nimivirheitä.

Klo 15.35: korjattu vuosiluku.

Rohkeaa liikkumista

Jorma Rekonen

Tilastot kertovat, että hurjimpina siirtolaisvuosina Toholammilta lähti Amerikkaan runsaat sata ihmistä joka vuosi. Noin kolmen tuhannen asukkaan kunnassa sen huomasi.

Liikenteen vilkkautta on selitetty muun muassa muuttamisen perinteellä. Suuri osa Toholammin tiloista oli asutettu vasta 1800-luvulla, joten kaikkien juuret eivät vielä ulottuneet kovin syvälle, ja he olivat kenties siksi valmiimpia vaihtamaan maisemaa.

Kaikki eivät suinkaan ajatelleet lähtevänsä Amerikkaan loppuiäkseen. Osalle kyse oli tavallista pitemmästä työmatkasta, jolla piti ansaita rahaa. Tai oikeastaan useammasta työmatkasta, sillä moni seilasi höyrylaivalla Atlantin yli monta kertaa. Lähtemisestä tuli ajan mittaan arkista.

Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3 674 ja kymmenen vuotta myöhemmin väkiluku oli 4 426. Vaikka Toholammin asukkaiden määrä kasvoi 1900-luvun alkupuolella, silti siirtolaisuus toisaalta vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosien 1872 ja 1917 välisenä aikana Toholammilta lähti 2 042 ihmistä hakemaan parempaa elämää Amerikasta.

Suurimmat siirtolaisvuodet olivat 1893-1902. Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Parhaassa työiässä olevia toholampilaisia lähti vuosina 1870-1914 Amerikkaan toiseksi eniten väkilukuun suhteutettuna. Eniten lähtijöitä oli ruotsinkielisestä Uusikaarlepyystä.

Kun Yhdysvallat alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahan, suuntasivat toholampilaiset toiveensa Kanadaan.

#