perjantai 13.12.2019 | 18:14
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Heli Ala-Korpi suppailee pari tuntia päivässä – Kiinnostui suppailun ohessa myös Lestijärven saarista

”Laudalta järveä katselee aivan eri tavalla”

Jorma Rekonen Lestijoki
La 10.8.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

LESTIJÄRVI

Lestijärveläinen Heli Ala-Korpi on hurahtanut suppaukseen. Kaikki lähti siitä, kun välineitä sai vuokrata kirjastosta. Näin pääsi kokeilemaan miltä se meno laudan päällä tuntuu, ja hyvältähän se tuntui.

– Suppaus vaan maistui heti jotenkin omalta lajilta, hän kertoo.

Kun Ala-Korvella sattui mukavasti merkkipäivä lähituntumaan, hän vinkkasi lahjatoiveesta. Toive toteutui, ja nyt hän on lähes päivittäin ollut vesillä, vain kolme päivää on jäänyt väliin.

– Vaikka olen jo vuosia asunut Lestijärvellä, järvi on jäänyt vähälle huomioille. Emme ole veneilleet järvellä. Talvella toki olemme jäällä liikkuneet, mutta kyllä suppauksessa järvi tulee nyt aivan eri tavalla esiin, Ala-Korpi kertoo.

Ala-Korpi sanoo, että onhan se mahtavaa aurinkoisella säällä kaikessa hiljaisuudessa matkata tällaisella välineellä ja nauttia luonnon äänistä.

Se on melkoista hehkutusta, joka varmasti jatkossa saa myös monet muut Lestijärvellä liikkumaan laudalla. Ala-Korpi myöntää, että aluksi suppausta saattoi tietämättään hieman jännittää.

– Se vaatii kehon hallintaa ja ensimmäisillä kerroilla reidet kipeytyivät. Kun on oma itsensä ja myötäilee menoa laudan mukaan, homma toimii mukavasti, hän jatkaa.

Ala-Korpi oli toki pitänyt kunnostaan huolta ja käynyt esimerkiksi punttisalilla, joten liikkumattomuudesta eivät pienet kipuilut johtuneet. Hän sanoo, että Lestijärvi on tähän saakka tuntunut jotenkin todella isolta.

– Nyt se tulee eteen aivan eri tavalla. Se pienenee laudalta katsottaessa, hän pohtii.

Lestijärvellä ei lautailijoita vielä ole monia. Ala-Korvet kävivät äskettäin Oulun Nallikarilla.

– Siellä oli joka päivä suppaajia liikkeellä, Ala-Korpi kertoo.

Jos Heli Ala-Korpi löysi itselleen mukavan kesäisen harrastuksen, siinä sivussa tuli toinenkin. Nyt hän Lestijärven vesillä liikkuessaan miettii saarten ja niiden nimien historiaa: Nevasaari, Kirkkosaari, Vasikkasaari, Mansikka …

– Mitähän kaikkea nimien takana mahtaakaan olla, hän pohtii.

Kun Ala-Korpi nosti asian Lestijärven Facebook-ryhmässä esille, Pentti Untinen tarttui asiaan. Hän oli paneutunut Lestijärven läpi kulkevan tien varrella olevien paikkojen ja kohteiden nimiin. Hän kertoo, että kuntakokous vuonna 1904 määräsi isännille aina kilometrin pätkän tietä, joka itse kunkin täytyi sorastaa.

– Ajelinpa tuota vanhaa tienpohjaa pitkin maastossa ja etsin nimettyjä paikkoja. Osa löytyi. Parannan mutkassa eli Mikonmutkassa piti olla Mikonkivikin, mutta sitä ei löytynyt. Siihen löytyi lopulta järkevä selitys. Kun TVH aikanaan oikoi tien jyrkkää mutkaa, se ampui Mikon kiven taivaan tuuliin, Untinen nauraa.

Lestijärveen ja tiehen liittyen Pentti Untisella on myös mukava nimitieto. Tämä paikka on hieman Tikan tiehaarasta Parantaan päin.

– Siinä on ollut Soukkapaikka. Lestijärvi ulottui aivan tiehen saakka ja nimi juontuu siitä, Untinen jatkaa.

Hän huomauttaa, että 1900-luvun alkupuolella tiellä kuljettiin jalan ja hevosilla.

– Silloin ehdittiin nauttia nimistäkin, mutta kukapa tänä päivänä niitä miettii, kun autolla päästellään tuhatta ja sataa, Untinen tuumaa.

Nyt Heli Ala-Korpi on vähän samassa tilanteessa. Harrastus on nautinto, joka jättää mahdollisuuden myös muille pohdinnoille. Pentti Untinen vakuuttaa, että järven saarilla ja myös muilla paikoilla on nimiä, joiden historia on omanlaisensa ja mielenkiintoinen. Ja itse suppauksessakin Ala-Korpi on asettanut itselleen haasteen tulevaisuuteen.

– Jos joskus kiertäisi Lestijärven laudalla.

Se ei ole vielä tämän kesän juttu. Nyt hän suppailee tunnin tai kaksi päivässä.

rekonen.jorma@gmail.com

info

Saaret maisemallisesti tärkeitä

Lestijärvelle kuuluva saaristo kuuluu Natura 2000 -alueisiin.

Ne kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan sekä valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Saaret ovat maisemallisesti tärkeitä ja niiden metsät ovat lähes luonnontilaisia ja jopa 100 - 150 vuotta vanhoja.

Häntäsaari on kokonaan ns. tulvametsää eli se joutui vedenvaltaan useampina vuosina.

Lestijärven pinta-ala on 64,7 neliökilometriä

Rantaviivaa 113, 803 kilometriä

Suurin syvyys 7 metriä

Keskisyvyys 3,6 metriä

#