sunnuntai 9.8.2020 | 08:39
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tekijämiehet asialla Lestijärvellä – Vinttikaivolla suojattiin nykyaikaa

Jorma Rekonen
Ke 29.7.2020 klo 19:15

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Lestijärven museoalueelle on rakennettu vanhan ajan vinttikaivo, jollaisia Suomessakin nähtiin vielä 1950-luvulla. Tuolloin maaseudulla noin 10 prosenttia kaivoista oli vinttikaivoja. Se on vanhimpia nostoa helpottavia malleja, jossa on korkeaan puutukeen asennettu pitkä vipuvarsi. Sen toiseen päähän on puuvarrella kytketty sanko ja toinen pää toimii vastapainona. Vivun käyttäminen keventää veden nostamista kaivosta.

Lestijärvellä rakennustyön hoitivat Pentti Parkkila, Aimo Itäniemi, Pentti Untinen ja Timo Lappi. Toimi Kalliokoski oli koneensa kanssa kaivuhommissa.

Vinttikaivo on alkujaan keksitty Mesopotamiassa eli Kaksoisvirranmaassa ja se esiintyi siellä kuningas Sargonidien sinetissä runsaat 4000 vuotta sitten. Vinttikaivo on vielä nykyäänkin laajalti käytössä Afrikassa ja Aasiassa peltojen kastelussa.

Vinttikaivon museon pihamaalle rakentaneet miehet muistavat, että Lestijärvelläkin niitä oli 1950-luvulla. Tänä päivänä niitä ei enää tapaa.

- Lestijärvellä vinttikaivoja oli etenkin metsänvartijatiloilla kuten Peuralassa, Hietalahdessa, Konttikoskella, Ojalassa, Heinosessa sekä Jokitalossa ja Koskelassa, miehet muistelevat.

Pentti Parkkila sanoo, että uudella vinttikaivolla on 33 kilon nostovoima.

- Sellainen paino nousee helposti tasapainossa ja vettä voisi nostaa kuusi metriä syvästä kaivosta.

Lestijärvellä vinttikaivolla ei kuitenkaan nosteta vettä.

- Sillä nyt naamioidaan paremminkin nykyaikaa, Timo Lappi naurahtaa.

Museolla tarkastuskäynnillä pistäytynyt palotarkastaja vaati paloposteja.

- Vesipiste piti saada. Kunta antoi liittymän ja se tuli pihamaalle. Se on nyt peitetty komealla vinttikaivolla. Töitä se teetti, mutta kyllä kannatti tehdä, miehet toteavat yksissä tuumin.

Moni varmasti yhtyy tähän näkemykseen, sillä onhan se näyttävä ja muistuttaa yhdestä aikakaudesta.

Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Timo Lappi sanoo, että työkohteet eivät museonmäellä lopu.

- Seuraavaksi me haaveilemme, että saisimme alueelle pajan ja savusaunan.

Kokonaisuutena Lestijärven museoalue lukeutuu jo nyt maakunnan kärkikaartiin.

#