keskiviikko 20.1.2021 | 10:00
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Mika Lintilän kolumni: Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihamaalle

To 26.11.2020 klo 09:10

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Hirvenmetsästyskauden aikana on jouduttu lukemaan uutisia susien raatelemista ja tappamista koirista. Susia on nähty myös pihapiireissä ja eläinsuojien liepeillä eri puolilla Keski-Pohjanmaalla ja Lestijokilaaksossakin.

Vuonna 1970 Markku Känsälä kaatoi suden Toholammilla. Kaadettu susi oli nähtävyys, jota kierrätettiin ympäri maakuntaa. Lampin suojalta kuvatusta tilaisuudesta löytyy myös tallenne Ylen elävästä arkistosta. Tuolloin susi oli vielä harvinaisuus näillä alueilla. Tilanne on muuttunut tuosta ajasta paljon.

Susien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Jostain syystä sudet ovat käyneet röyhkeiksi ja joillain yksilöillä tuntuu kadonneen ihmisen pelko.

Tilanne on kestämätön. Voidaan perustellusti puhua susiongelmasta.

Sudet eivät kuulu pihapiireihin eivätkä koirat hukkien suihin. Sudella on paikkansa suomalaisessa luonnossa, mutta ei ihmisten arjen riesana.

Maaseudulla on voitava asua turvallisesti. Ihmisten ja kotieläinten turvallisuus on taattava.

Susien kannanhoidollinen metsästys pitää mahdollistaa, jotta susiongelmaa voidaan hallita.

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisesta metsästyksestä ja susivahinkojen estämisestä sai taannoin tuulta alleen eduskunnassa. Jotain ihmisten huolesta kertoo, että kansalaisaloite oli saanut taakseen tarvittavan 50 000 allekirjoitusta alle viikossa. Tarve asian käsittelemiselle oli siis suuri.

Kannanhoidollisesta metsästyksestä vallitsi laaja yhteisymmärrys eduskuntakeskustelussa.

Suurpetopolitiikka tarvitsee tuekseen kannanhoidollista metsästystä. Tällä hetkellä karhu- ja ilveskanta kestää elinvoimaisena, mutta pysyy ihmisarkana juuri kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta. Siksi kannanhoidollinen metsästys on ainoa tapa säädellä susikannan tasoa ja ehkäistä vahinkoja.

Kuten metsästäjät tietävät, kannanhoidolliselle metsästykselle on tiukat reunaehdot. Taustalla tiukkaan linjaan on ollut eri tuomioistuinten päätökset.

Kannanhoidollisen metsästyksen tiukkoja reunaehtoja ruotinut maa- ja metsätalousministeriön työryhmä päätyi hiljattain ratkaisuun, jossa sudelle määriteltäisiin suotuisa suojelutaso. Tämä tarkoittaa tutkimukseen perustuvaa raja-arvoa elinkelpoisesta susikannasta. Kannanhoidollinen metsästys voidaan sallia, jos susikanta ylittää määritellyn tason. Esimerkiksi Ruotsi on käynnistämässä metsästyksen samalla perusteella.

Luonnonvarakeskusta on käsketty määrittämään raja-arvo ensi syksyyn mennessä. Tämä tarkoittaa, että kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa talvella 2021-2022.

Susiongelmassa on kysymys myös oikeudenmukaisuudesta. On varsin helppoa käydä akateemista keskustelua susien paikasta suomalaisessa luonnossa, mutta huomattavasti vaikeampaa asettautua sellaisen ihmisen saappaisiin, jolla sudet ovat osa arkea.

Siksi on erityisen tärkeää, että susiongelmaa ryhdytään suitsimaan. Jokaisella ihmisellä asuinpaikasta riippumatta pitää olla oikeus turvalliseen elinympäristöön ja mahdollisuus harjoittaa huolettomasti elinkeinoaan.

Susi on elukka, eikä se voi luonnolleen mitään. Mutta yhtä kaikki ihmisen ja suden välinen suhde on paras silloin, kun molemmat osaavat pysyä omalla luontaisella reviirillään.

Mika Lintilä

toholampilainen elinkeinoministeri

#