sunnuntai 24.1.2021 | 17:18
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Varamies pakinoi saunasta, joka on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon – "Ihmiskunnan perintö"

La 9.1.2021 klo 06:05

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Uusi vuosi on mieluisaa aloittaa edellistä muistaen. Historian pitkässä kaaressa menneen vuoden tärkein ja sydäntäni eniten lämmittävä uutinen oli, että saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon torstaina 17.12.2020. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea Pariisissa. Kohde on Unescon luettelossa Suomen ensimmäinen.

Uutisen Pariisin komitean päätöksestä ehtiessä kotimaahan olin Lestijoen rannalla velimiehen lämmittämässä savusaunassa. Lauteilla oli lähes täysi kattaus. Löylystä nauttimiseen hiljentyneessä porukassa kävi aaltoileva puheensorina. Lämmittäjää, löylyjä ja kiukaan hyvin toimivia rakenteita kehuttiin asiantuntevasti. Kaikki olivat metsämiehiä ja syksyn hirvenmetsästykseen liittyvien tapahtumien jälkipuinti oli esillä. Kadonnutta sonnin maksaa muisteltiin ja miten maastoon kuljetusta odottamaan jätetyn vasan maksan olivat korpit syöneet eikä se mennyt väärään kurkkuun.

Syntymästä saakka sauna on liittynyt elämäni parhaisiin aikoihin, vaikka itse syntymä tapahtui peräkamarissa. Kaiken ikääni on käytettävissäni ollut oikea savusauna. Parikymmentä vuotta ennen Unescon päätöstä olin perustamassa saunaseuraa perinteitä vaalimaan. Saunavihtoja teen talvenvaraksi riittävästi, sillä ilman niitä nautinto jää vajaaksi.

Saunaan liittyviä juttuja ja tarinoita saattaa olla päässäni enemmän kuin hiuksia. Ensimmäinen selkeä saunamuisto on opettavainen, kuin suoraan kultaisen käytöksen oppikirjasta. Ikää taisi olla noin neljä vuotta. Olen siitä joskus kirjoittanutkin. Viitteeksi on kerrottava, että aikaisemmin olin sairastanut ankaran ripulitaudin. Siitä jäi sellainen vaiva, että rupesin pidättämään ulostusta. Ei se määrättömästi onnistunut vaan jossain vaiheessa purkautuminen tapahtui äkkiä ja hallitsematta. Väliin housuihin tai muuten sopimattomiin paikkoihin.

Olin isän ja setien kanssa saunassa. Lauteet olivat niin päin, että kiuas oli kylpijöiden selän takana ja musta peräseinä näköalana. Lauteiden malli oli saatu Lapissa savotassa oltaessa. Vähäistä valoa antoi kitupiikiksi sanottu tuikku ikkunalaudalla. Miehet ottivat kovia löylyjä. Itse pyörin lattialla. Siinä kyykistyin.

Nuorempi setä sai löylystä tarpeekseen ja tuli pesulle. Hän istui jakkaralla ikkunan luona ja haki saippuaa. Löysi sen lattialta. Moitti akkoja, kun nämä olivat jättäneet saippuan lämmityksen ajaksi sisälle niin, että se oli pehmennyt. Pyyhki pehmeää saippuaa naamaansa ja kohta kirosi:

– Perkele, tämähän on paskaa.

Setä oli kamalan vihainen. Syyllinen tiedettiin, mutta ei minua kuritettu, sairasta ja typerää lapsiraukkaa. Neuvottiin vain, että jos hätä tulee, pitää mennä pyllistämään saunan taakse ja jättää sinne ihmiskunnan perintö.

#