Monet lukivat järkytyksellä Keskipohjanmaan ja Lestijoen digistä jo viime viikolla toholampilaisen ikäihmisen karun kokemuksen. Hänet siirrettiin elämänkumppaninsa ulosveisuupäivänä Ullavan hoitopaikkaan. Julkaisemme riipaisevan jutun myös Lestijoen printissä.

Tuon jutun jälkeen toimitukseen on soittanut useampikin järkyttynyt ikäihminen. He ovat kyselleet, missä on nykyään inhimillisyys ja sydämen sivistys ihmisten kohtelussa. On ollut sydäntäsärkevää kuunnella näiden iäkkäämpien pelko omasta tulevaisuudesta. Miten heille käy? Joutuvatko hekin pois tahtomattaan omalta paikkakunnalta, kun heistä ei ole enää itsestään huolehtimaan.

He kaikki ovat sen ikäpolven edustajia, etteivät he turhasta marise. He ovat tyytyväisiä varsin vähään, mutta että heidät viedään pois tuntemattomaan vielä joskus. Se on montaa jäänyt vaivaamaan. Itkua pidätellen he ovat tuntemuksiaan kertoneet. Mitäpä minä olen voinut juuri sanoa? Eivät he ole odottaneet vastauksia. Mutta sydämen purkamisen tarve heillä on ollut suuri. Toivottavasti olen pystynyt palan matkaa siinä antamaan lohtua.

Olen sanonut, etten jaksa uskoa kenenkään olevan niin kylmän, että näitä ilkeyttään tekisi. Kukaan ei tietenkään ota tästä vastuuta. Yksittäistapaus. Mutta mitä jos se yksittäistapaus sattuu sinulle tai läheisellesi?

Kaikesta huolimatta on ollut hyvä, että asia on tullut julkisuuteen. Tämä laittaa miettimään kaikkia ja toivottavasti jatkossa voidaan ripaus inhimillisyyttä tuoda päätöksentekoonkin mukaan.

Aluevaalit käytiin ja siellä yksi osa sote-kokonaisuutta on vanhusten hoito ja huolenpito. Auttavia ja huolehtivia käsiä tarvitaan jatkossa entistä enemmän, kun väestörakenne vanhenee. Hoitajista ja lääkäreistä on pulaa ja korona-aika on pulaa vain pahentanut.

Palkkaustason parantaminen, alueen vetovoiman parantaminen, työvoiman hankkiminen ulkomailta. Siinäpä ääneen sanottuja ratkaisuja, jotka vaihtelevat puoluekannan mukaan. Onneksi uuteen aluevaltuustoon valittiin paljon myös sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Heillä on paljon ruohonjuuritason tietämystä, joka toivottavasti näkyy päätöksissä.

Toholampilainen vanhus joutui muuttamaan Ullavaan elämänkumppaninsa ulosveisuupäivänä – Soite myöntää hoivakotisiirron ajoituksen epäonnistuneen: "He olivat niin hyviä ystäviä", naapuri Maija Laitala kertoo