Niin se korona saavutti meikäläisenkin lopulta reilun kahden vuoden etsimisen jälkeen. En tiedä kauanko kulkutauti sitten oli kehossani jyllännyt, sillä olotila on ollut jonkin aikaa hyvinkin vetämätön. Testi on kuitenkin näyttänyt negatiivista, niin olen vetämättömyyden laittanut ”lorvikatarrin” piikkiin. Sellaistakin on aina silloin tällöin esiintynyt allekirjoittaneessa.

No joka tapauksessa viikonloppuna nousi kuume ja koronatestiin ilmestyi toinen viiva hyvinkin selvänä. Jopa niin selvänä, että moni raskautta haaveileva neito olisi ollut viivasta ylpeä.

Minulle positiivinen tulos aiheutti kuitenkin negatiivisia tunteita ja hieman epäuskoakin. Minkäs siinä voi. Ottaa tieto vastaan ja mennä pötkölleen.

Kuumeilu kesti muutaman päivän ja sen kaveriksi ilmaantui hyvinkin pian yskä. Se tuntuu tulevan ihan keuhkojen pohjalta.

Koska kuumekin laski ja olo oli ihan tyydyttävä, niin tein kotitoimiston keittiöön. Ihan kohtuudella se toimitustyö on tästäkin sujunut.

Jos tauti olisi iskenyt kaksi vuotta sitten, minusta olisi todennäköisesti tehty juttua johonkin aviisiin. Asia oli silloin niin uusi. Minuun olisi suhtauduttu lähes spitaalisena, mutta nyt korona on jo niin yleinen tauti, että tieto otetaan vastaan hyvinkin arkisesti. Lepää ja toivu. Tsemppiä sinne!

Korona on kieltämättä erikoislaatuinen tauti. Sen olen huomannut, että fyysinen väsymys iskee nopeasti. Mutta niin kai se on monessakin influenssassa yleensä.

Minä olen saanut kolme koronarokotetta. Voi vain arvailla millainen tauti olisi ollut ilman niitä. Itse en kuulu riskiryhmiin, mutta yhtään en vähättele koronaa ja sitä, että heikkokuntoiselle ja riskiryhmäläiselle tauti saattaa olla hyvinkin vaarallinen.

Korona jää pyörimään keskuuteemme, mutta onneksi se ajan myötä lievenee. Mutta on tämä sen verran ikävä tauti, että ei tätä ihan heti halua uudestaan. Muistetaan ne tutut jutut: käsihygieniat, turvavälit ja maskien käytöt.